Seuraa Säästöpankkiryhmä

​Rakennukset ovat kansakuntamme suurin varallisuuserä

Uutinen   •   Touko 03, 2016 08:52 EEST

Kansallisvarallisuudestamme valtava osuus eli 565 miljardia euroa on kiinni rakennuksissa, infrarakenteissa ja rakennetuissa maa-alueissa. Asunnot ovat sekä yksittäisten suomalaisten että koko kansakunnan suurin varallisuuserä. Asuntojen vaihtamisessa ja varsinkin uuden talon rakentamisessa on kysymys suuresta palveluksesta paitsi verokarhulle, myös koko yhteiskunnalle.

Rakentamisessa veronjalanjälki on yllättävän suuri. Verojen ja veronluonteisten maksujen osuus rakentamisesta on Rakennusteollisuuden mukaan yleensä nimittäin yli 40 prosenttia*. Esimerkiksi 450 000 euron projektissa siitä koostuu merkittävä summa. Tähän myös perustuu rakentamiseen kohdistuvien valtiontukien suuri vipuvaikutus. Tuet kun palautuvat yhteiskunnalle työpaikkojen ja verojen muodossa. Samoin toimii periaatteessa myös verovähennyksistä kotitalousvähennyksen logiikka.

Säästöpankkien kiinteistövälitysketjun Sp-Kodin toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen Antti Toivanen muistuttaa, että asuntokaupassa tai uuden talon rakentamisessa ensimmäinen toteuma verottajan suuntaan on varallisuusveron liikkuminen.

- Monesti käytetään asuntojen vaihdossa myös välittäjää, missä myös on verotuksellinen jalanjälki mukana. Välitystyö työllistää ja siinäkin yhteydessä maksetaan veroja.

Asuntoa vaihdettaessa seuraavat veroaskeleet otetaan uusien vakuutusten muodossa. Sitä seuraavat energiakäyttöön tehtävät sopimukset, lämmitys ja sähkö. Mikä energialähde onkaan, aina mukaan tulee veroluonteisia maksuja.

- Käytetyn asunnon ostamisessa tehdään lähes aina uusia pintoja: sitä perustapetointia ja maalaustyyppistä pienurakkaa, joka myös työllistää esimerkiksi pienen firman. Yli puoleen asunnoista tehdään jotain ja moneen tehdään ihan mittavatkin remontit. Tavaraa hankitaan, työvoimaa tarvitaan ja alv-rivi remonttilaskussa kasvaa kohisten.

Toivanen muistuttaa, että pieni pintaremontti on itse asiassa aika harvoin pieni, koska remonttinälkä kasvaa ymmärrettävästi projektin edetessä.

- Pientä pintaremonttia tehdään enää harvoin, koska esimerkiksi lvis-ratkaisut vaativat aina asiantuntijaa paikalle. Isompia remontteja ei voi, eikä kannata tehdä itse. Ja monesti remontointia tehdään muutenkin pitkällä tähtäimellä, kotiahan pidetään pitkäaikaisena sijoituksena. Samalla riskiratkaisut vähenevät ja asuntojen laatu paranee. Lisäksi pääsee keskustelemaan eri alojen ammattilaisten kanssa, ideat jalostuvat ja haaveet muuttuvat todeksi, Toivanen muistuttaa.

Toisinaan remontti kasvaa myös pakon sanelemana, jos asuntoa vaihtaessa esimerkiksi kuntotarkastuksesta löydetään puutteita, jotka kannattaa korjata saman tien. Ja vaikka asunnonvaihto ei sujuisikaan niin kuin Strömsössä, verottaja saa prosessissa aina osuutensa.

Mitä sitten remontoidaan?

Toivasen mukaan asunto-osakeyhtiöissä etenkin keittiössä tai kylppärissä teetetään remonttia, jos niitä ei ole juuri remontoitu. Toisaalta kiinteistössä keskustellaan usein isommista kokonaisuuksista, kuten lämmitysjärjestelmän uudistamisesta. Säädökset ja määräykset ovat tänä päivänä myös sellaisia, että remontteja tehdään yhä harvemmin talkoilla tai täysin itse.

Rakentamisessa on iso verojalanjälki

Rakentamisessa maksetaan monia erinäköisiä valmisteveroja.

- Rakentaminen alkaa tontista ja sen hankinnasta. Aluksi suunnitellaan, sitten tehdään pohjatyöt ja maarakentaminen erikseen. Seuraavaksi tulevat esimerkiksi talopaketin pystytys, kirvesmiestyöt, erilliset putki- ja sähkötyöt erilliset laatoitustyöt – kenties kaikki eri urakoitsijoilta. Lisäksi tulisi vielä piharakentaminen ja siihen omat tekijänsä.

- Verotuksellisesti ensiksi maksetaan varainsiirtoverona neljä prosenttia kiinteistökaupasta. Seuraavaksi palkataan suunnittelija tai pääsuunnittelija.

Sen jälkeen ns. avaimet käteen -periaatteella toimivallekin maansiirtotyöt jäävät usein tehtäviksi. Silloin tehdään perustuksia ja pohjatöitä ja mukaan tulee liittymämaksut.

- Maansiirrosta urakasta x maksetaan arvonlisävero ja työntekijälle palkkaa. Siitä menevät työnantajamaksut ja työntekijä maksaa siitä veroja. Jos yritys sitä kautta menestyy, se maksaa vielä yhteisöveroja yhteiskunnalle ja jos omistaja ottaa osinkoja ulos, maksetaan vielä osingoistakin pääomatuloveroa. Kun katsoo siis koko rakennusurakkaa, niin vakuuttuu siitä, että on tehty arvokasta työtä, jolla on merkittävä veronjälki.

* Lähde: Rakennusteollisuus: Talonrakentamisen verovaikutukset 6/2014       

Kommentit (0)

Lisää kommentti

Kommentti