Seuraa Säästöpankkiryhmä

​Toimiiko rahaparkki enää?

Uutinen   •   Syys 24, 2015 09:42 EEST

Lyhyen koron rahastoja voi hyvällä syyllä kutsua rahaparkeiksi, sillä matalan riskin vuoksi ne soveltuvat hyvin esimerkiksi rahojen hetken levähdyspaikaksi. Jo pidemmän aikaa vallalla olleet todella matalat markkinakorot ovat tehneet lyhyen koron rahastojen elämän kuitenkin tukalaksi ja tuottaneet niitä hoitaville salkunhoitajille tukun harmaita hiuksia. Kysyimme Säästöpankin salkunhoitajalta Mikko Rautiaiselta, kannattaako niihin enää sijoittaa.

Helmi vaikeuksissa olevien rahastojen joukossa
Kotimaisista, euroalueelle sijoittavista rahamarkkinarahastoista prosentin tuoton saavuttaminen on onnistunut vain Säästöpankki Lyhyt korko -rahastolta ja yhdeltä muulta rahastolta tänä vuonna. Suomen Sijoitustutkimus Oy:n ja Finanssialan Keskusliiton tuoreimmassa Suomeen rekisteröityjä sijoitusrahastoja vertailevassa rahastoraportissa se oli paras yhden vuoden ja sitä lyhyemmissä vertailuissa.

Miksi ja milloin sijoittaa lyhyen koron rahastoihin?

- Syy näihin sijoittamiseen on pysynyt isossa kuvassa ennallaan – ne tarjoavat inflaatiosuojaa varoille ja samalla hyvin hajautetun sijoituskohteen, jonka voi helposti myydä. Esimerkiksi hoitamassani rahastossani on tällä hetkellä yli 30 sijoitusta. Tilanteessa, jossa asiakas ei pidä riskistä ja haluaa ainoastaan turvata varojensa ostovoiman sekä yleisemmin yritysten kassanhallintaan, ne toimivat oikein hyvin, salkunhoitaja Mikko Rautiainen sanoo.

- Lisäksi matalien korkojen aikana riski korkojen noususta korostuu. Lyhyen koron rahastoissa korkoriski on yleensä matala ja näin ollen korkojen nousun vaikutus jää pieneksi.

Miksi Säästöpankin rahasto on pitänyt pintansa?

- Se on ottanut näkemystä matalan inflaation puolesta jo pitkään. Lisäksi se on jo pidemmän aikaa sijoittanut pääosin yrityksiin ja finanssisektorin osuutta on pidetty pienempänä. Huolellisella yritysanalyysilla olemme onnistuneet löytämään houkuttelevasti hinnoiteltuja yrityslainoja markkinoilta ja näin ollen saamaan kohtuullista tuottoa sijoituksilleen. Kotimaisten yritystodistusten osuutta on pidetty merkittävänä, vaikka tarjonta onkin vähentynyt merkittävästi. Sijoituksia olemme siirtäneet yrityslainoihin ja jossain määrin ulkomaisiin yrityksiin.

Merkittävänä asiana Rautiainen näkee myös oikean reagoinnin EKP:n alkuvuodesta ilmoittamiin poikkeuksellisen löysiin rahapoliittisiin toimiin.

- Näkemyksen otto on tapahtunut pidentämällä rahaston korkoriskiä selvästi ja se onkin nyt historiallisesti katsottuna erittäin korkea. Nykymaailmassa, jossa Euroopan keskuspankki jatkaa ultrakevyttä rahapolitiikkaa eikä inflaatiosta näy jälkeäkään, on korkeahko korkoriski selvä strateginen valintamme, Rautiainen vastaa.

Hän pitää myös mahdollisena, että EKP joutuu vielä kasvattamaan osto-ohjelmansa kokoa tai pituutta, koska inflaatio-odotukset eivät tahdo kääntyä nousuun.

- Matalan inflaation taustalla ei ole ainoastaan Kiinan hidastuminen ja sen ajamana hyödykemarkkinan sukeltaminen tai eurovaltioiden velkakriisin jälkimainingit. Sen taustalla ovat myös teknologian kehittyminen ja lisääntynyt automatisaatio, joka vähentää fyysisen työn määrää sekä toisaalta haastava väestörakenne monissa kehittyneissä maissa, Rautiainen muistuttaa lopuksi. 

Teksti: Teemu Salmi 

Kommentit (0)

Lisää kommentti

Kommentti

Lähettämällä kommentin suostut siihen, että henkilötietojasi käsitellään Mynewsdeskin tietosuojakäytännön mukaisesti.