Käytettyjen asuntojen kysyntä ja kauppamäärät laskivat rajusti maaliskuun puolivälissä koronarajoitusten astuttua voimaan. Huhtikuun puolenvälin jälkeen kysyntä on noussut nopeasti viime vuotta selvästi korkeammalle tasolle. Toukokuun ensimmäisellä viikolla myös asuntokauppoja tehtiin lähes 40 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.
Kesämökkien ja tonttien kysyntä on kasvanut voimakkaasti monilla paikkakunnilla Suomessa maaliskuun aikana. Sp-Kodin toimitusjohtajan Jukka Rantasen mukaan kyse ei ole normaalista kausittaisesta ja jokakeväisestä kesämökkien kysynnän lisääntymisestä. Halutuimmilla paikkakunnilla kysyntä ylittää tarjonnan selkeästi tällä hetkellä.
Koronavirusepidemian vaikutukset ulottuvat kaikkialle yhteiskunnassamme, myös asuntokauppaan. Koronavirus on jo vaikuttanut uusien digitaalisten työkalujen nopeaan jalkautumiseen asuntomarkknoille.
Asuntojen hinnoissa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta, eikä näköpiirissä ole romahdusta suurten kasvukeskusten ulkopuolella Suomessa. Vaikka pienemmillä paikkakunnilla asuntojen hintataso pitkällä aikavälillä hieman laskisikin, siitä tulee haaste vain, jos olet vaihtamassa paikkakuntaa ja muuttamassa pääkaupunkiseudulle tai vetovoimaisiin suuriin kaupunkeihin.
Asuntomarkkinoillamme ei ole näköpiirissä suuria muutoksia – suuntaan tai toiseen. Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana käytettyjen asuntojen kauppa on hiipunut vuodentakaisesta 2,9 prosenttia. Sp-Kodissa kauppamäärät ovat kevään aikana kääntyneet hienoiseen nousuun. Pelot globaalin talouden taantumasta eivät ole välittömästi toteutumassa.
Omistusasumisesta kertyvä asuntotulo on tällä hetkellä historiallisen korkealla Suomessa. Oman kodin hankinta on kannattavampaa kuin koskaan. Se näkyy asuntomarkkinoilla omaa ensiasuntoaan tosi tarkoituksella etsivien määrän kasvuna ja toteutuneina asuntokauppoina. Myös kuluttajien asunnonostoaikeet ovat helmikuisen kuluttajabarometrin mukaan nousseet merkittävästi.
Yhä useamman suomalaisen vanhuksen kohdalla asumisen tarpeet, toiveet ja todellisuus eivät kohtaa. Monet joutuvat pärjäämään yksin ja ilman apua vanhassa, kunnostusta vaativassa omakotitalossa kaukana palveluista ja lähiomaisista. Eläke ja voimat eivät riitä kiinteistön ja sen pihapiirin kunnossapitoon, mutta mahdollisuutta vaihtaa asumismuotoa helpompaan ei ole.
Tänä vuonna näköpiirissä ei ole merkkejä asuntokaupan selvästä vilkastumisesta tai toisaalta myöskään kauppamäärien laskun jatkumisesta. Vaikka asuntomarkkinoihimme vaikuttavia talouden epävarmuustekijöitä on ilmassa runsaasti, ja vuokralla asuminen yleistyy, suurin osa suomalaisista haluaa silti omistaa kotinsa.
Vuoden takaiset ennusteet asuntomarkkinoiden vilkastumisesta ja käytettyjen asuntojen kauppamäärien kasvusta eivät ole toteutuneet. Kasvun kiihtymisen sijaan vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen kauppamäärät ovat laskeneet tänä vuonna 3,7 prosenttia. Myös myynnissä on vähemmän käytettyjä asuntoja kuin aikaisemmin.
Omistusasuminen on vähentynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana koko maassa, erityisesti suurimmissa kaupungeissa ja kasvukeskuksissa. Tietyillä paikkakunnilla, esimerkiksi Tampereella ja Turussa, omistusasujien osuus asuntokunnista on pudonnut kymmenessä vuodessa merkittävästi.
Vanhat talouden lainalaisuudet eivät näytä pätevän enää asuntomarkkinoihimme. Aikaisemmin positiivinen talouskehitys, matalat korot ja työllisyyden koheneminen heijastuivat suoraan asuntokauppaan. Myös autokaupan ja asuntokaupan myyntikäyrät kulkivat käsi kädessä. Nyt on toisin. Talouskasvu ja kuluttajien vahva luottamus näkyvät edellisvuosia selvästi vilkkaampana enää vain autokaupassa.
Käytettyjen asuntojen kauppa jatkuu tahmeana ja viime vuotta heikompana talouden ja työllisyyden erinomaisesta vireestä huolimatta. Tilanne on poikkeuksellinen ja hämmentävä asuntokaupan ammattilaistenkin näkökulmasta. Ensimmäistä kertaa hyvä taloustilanne, kuluttajien vahva luottamus talouteen ja ennätyksellisen alhaiset korot eivät näytä vaikuttavan asuntomarkkinoihin.
Sp-Kodilla asuntokauppa käy selvästi monia sen kilpailijoita ja alan tämänhetkistä yleistä markkinatilannetta vilkkaammin. Valtakunnallisen ketjun kauppamäärät ovat kasvaneet viime vuodesta yli 20 prosenttia, ja liikevaihtokin yli 30 prosenttia. Sp-Kodin toimitusjohtajan Jukka Rantasen mukaan positiivisen kehityksen osalta hiipumisen merkkejä ei ole näköpiirissä.
Kuluttajien luottamus on ollut jo jonkin aikaa Suomessa poikkeuksellisen korkealla tasolla. Toisin kuin aikaisemmin, vahva luottamus ja talouden hyvät kasvunäkymät eivät kuitenkaan ole innostaneet ihmisiä ostamaan tai vaihtamaan asuntoa. Mistä johtuu, etteivät nämä asiat kulje enää käsi kädessä?
Sp-Koti kysyi Facebookissa nuorilta, mitä haaveita heillä on kotiin liittyen. Kyselyyn vastanneista 15–30-vuotiaista noin 70 prosenttia haaveilee oman kodin hankkimisesta. Tärkeintä omassa kodissa on hyvä sijainti, viihtyisyys ja kotirauha. Hyvä sijainti tarkoittaa hyviä julkisia kulkuyhteyksiä ja lähipalveluja. Uudesta modernista kodista haaveilee lähes 60 prosenttia nuorista.
Sp-Kodille vuoden 2018 ensimmäinen neljännes on ollut merkittävän kasvun aikaa. Sen käytettyjen asuntojen kauppamäärät ovat kasvaneet peräti 21 % vuoden takaisesta. Maaliskuussa yhtiö teki kaikkien aikojen ennätyksensä, kun kauppoja tehtiin yli 300 kappaletta. Yhtiöllä on tällä hetkellä myös asuntoja myynnissä ennätysmäärä.
Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen on huolissaan Finanssivalvonnan tuoreesta päätöksestä kiristää asuntojen lainakattoa 1.7.2018 alkaen saadakseen kotitalouksien nopean velkaantumisen kuriin. Asunnonostajien lainaehtojen kiristyminen tulee lisäämään entisestään eri alueiden eriarvoistumista ja paikkakuntakohtaisia eroja myyntihinnoissa ja -ajoissa.
Ilmaston lämpeneminen on lisännyt rakentamisen haasteita. Se ei kuitenkaan ole syy suomalaisen rakentamisen ongelmiin tai väitettyyn huonontuneeseen laatuun. Juurisyillä, kiireellä, huonolla suunnittelulla ja usein olemattomalla valvonnalla, ei ole mitään tekemistä ilmastonmuutoksen kanssa, toteavat Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen ja Raksystemsin toimitusjohtaja Marko Malmivaara.
Suomen asuntomarkkinoiden tilanne näyttää valoisalta alkaneen vuoden osalta. Talous on kasvanut jo parin vuoden ajan, ja tällekin vuodelle Säästöpankkiryhmä ennustaa kasvua 2,7 %. Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Timo Vesala näkee ennusteessa myönteisen yllätyksen mahdollisuuden, sillä talouden itseään ruokkiva positiivinen kehä pyörii tällä hetkellä paremmin kuin vuosiin.
Suomen asuntomarkkinat ovat kasvaneet tänä vuonna ennustettua hitaammin. Käytettyjen asuntojen kauppamäärissä ei ole vielä tapahtunut suuria muutoksia viime vuosiin verrattuna. Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Timo Vesalan mukaan vasta nyt makrotalouden mittarit alkavat olla siinä asennossa, jolloin asuntokaupassa voi alkaa näkyä selkeää vilkastumista.